Sopimusvuori Ry kotisivu

Etäkuntoutuksessa Verstaalla

 

Verstaan etäkuntoutus on pyörinyt nuorilla koko kevään, ja jatkuu nyt kesälläkin lähipäivien lisäksi. Etäkuntoutuksessa oleville soitellaan aamupäivästä. Kaikille jaetaan myös etäkuntoutuspäivälle tehtävä, joka pitää palauttaa päivän aikana. Tehtävät ovat olleet hyvin monenkirjavia, pohdiskelusta ja luovuudesta lähtien kaikenlaiseen muuhun tekemiseen.

Eräs etäkuntoutuspäivän tehtävä oli pohtia ja kirjoittaa asioita, joita kaipaa ennen korona-aikaa, ja asioita joita ei kaipaa. Tässä kahden sosiaalisen kuntoutuksen nuoren vastaukset tuohon tehtävään.

 


 

Ajasta ennen koronaa kaipaan rutiineja, ihmisten huoletonta vilinää ympärillä ja jatkuvuutta arjessa. On ihanaa, kun aamulla herätessä tietää mitä tulee päivällä tekemään. Ei tarvitse nähdä niin kovasti vaivaa sen eteen, että saa tunnit kulumaan. Kaipaan sitä, että viikonloppu tuntuu rentouttavalta vapaa-ajalta jatkuvan, melkein paniikinomaisen ajan täyttämisen sijaan. Kaipaan sitä, että ympärillä on ihmisiä ja tapahtumia, joita tarkastella ja mietiskellä. Kaipaan yhdessäoloa ilman pakotettua tekemistä, paikkaa jonne ilmestyä vain olemaan.

Ajasta ennen koronaa en kaipaa suorittamista ja tuomitsemista. Tässä ajassa on ollut ihana huomata miten armollisuuden ajatukset itseä ja muita kohtaan ovat voimistuneet. Keskusteluissa on noussut esiin huoli yksinäisyydestä, kotiinsa teljettyjen vanhusten voinnista ja esimerkiksi siitä, miten vähävaraiset lapsiperheet pärjäävät ilman kouluruokaa. On annettu tilaa kertoa omista kokemuksista ja lupa tehdä sitä, minkä avulla tuntee pärjäävänsä ilman syyllistämistä. Siitäkin huolimatta, että iltalehdet yrittävät palata ”koronakiloillaan” tuohon syyllistämiseen on yleisessä keskustelussa pysytty ihanan lempeinä.

 


 

Mitä haluaisin takaisin ajalta ennen koronaa?

Haluaisin takaisin läheisyyttä ja lähellä oloa. Haluaisin nähdä perhettä ja ystäviä, erityisesti siskojeni lapsia. Haluaisin taas yökyliä ja yhdessä kokkailua. Haluaisin halauksia ja silitystä. Haluaisin keikoille. Haluaisin, että ihmisten ei tarvitsisi pelätä ja väistää toisiaan. Haluaisin että taiteen esittäminen kaikin tavoin tulisi takaisin, vaikka onkin ollut iloista huomata sitä esitettävän poikkeusoloista huolimatta, uusilla tavoilla. Haluaisin, että voisin nähdä kaikkia ihmisiä kasvokkain puheluiden ja videon sijasta. Haluaisin matkustella Suomessa.

Mitä en haluaisi takaisin ajalta ennen koronaa?

En haluaisi takaisin sitä, ettei pidetä yhtään välimatkaa tuntemattomiin, tai suhtaudutaan välinpitämättömästi toisten terveyteen. Minusta on hyvä, että on omaa tilaa ilman että joku hönkii niskaan, eikä tässä tilanteessa kukaan tule aivastelemaan päin näköä, toisin kuin ennen. Paljon sairastaneena ja sairastavana olen ennenkin tätä kaikkea ollut tarkka käsihygieniasta ja muusta, ja se on etenkin flunssakautena ahdistanut kamalasti miten välinpitämättömiä iso osa ihmisistä on. Mielestäni on tärkeää kunnioittaa toisen oikeutta terveyteen, aina.

En haluaisi myöskään takaisin sitä suorittavaa ja pinnallista maailmanmenoa. Minusta on ollut ihanaa huomata, miten monet ihmiset ovat pysähtyneet sen äärelle, mikä on oikeasti tärkeää, ja tällä hetkellä moni ehkä on herännyt ajattelemaan enemmän sitä, mikä on tarve ja mikä on halu. Se on aivan kestämätöntä, jos tulevaisuudessakin jatkuva halu saada enemmän jatkuu. Uskoisin, että nyt monen elämästä on riisuutunut pois turhia asioita, joilla on ollut tarkoitus vain vakuuttaa tuntemattomia siitä, että on muottiin mahtuva, kaunis, menestyvä ja varakas. Moni on hankkinut ja tehnyt niitä vain halusta sopia joukkoon, ja on saattanut ajaa itsensä ahdinkoon sen myötä.

Toivon myös, että tämä kriisi herättää siihen, että jatkuva kasvu ei ole mahdollista eikä järkevää entisellä kaavalla. Täytyy löytää uusia keinoja talouteen ja yhteiskunnan toimintaan. Kestävämpiä keinoja, sekä maapallon, että inhimillisen pärjäämisen kannalta. Valitettavasti tämä kriisi ei tule olemaan viimeinen, joka globaalisti koettelee meitä. Toivon, että sekä päättävillä tahoilla, että yksilötasolla tulevaisuudessa toimitaan uudella tavalla.

Toivon myös, että etätyöskentely saisi enemmän jalansijaa, ja se lisäisi työelämän joustavuutta. En ajattele, että välttämättä siis kokoaikaisesti etätyötä, mutta jos se voitaisiin ottaa luontevaksi osaksi töitä, joissa ennen koronakriisiä asiaa ei ole haluttu ottaa pöydälle esimerkiksi vain tottumuksen vuoksi.