Sopimusvuori Ry kotisivu

Terkut opiskelijoilta

Moikkelis moi!
Kaksi sairaanhoitaja opiskelijaa Emma ja Alisa täällä kirjoittelevat. Olemme nyt viimeistä harjoittelu päivää täällä Klubitalolla. Kuusi viikkoa on kulunut vikkelästi mukavassa ilmapiirissä.
Aloitimme harjoittelun hieman epävarmoilla fiiliksillä ja jännittyneinä tulevasta. Emme tienneet ennestään Klubitalon toiminnasta ja koko toimintamalli oli meille aivan uusi. Pääsimme kuitenkin nopeasti osaksi yhteisöä ja pikkuhiljaa löysimme paikkamme Klubilla. Asettumistamme tänne helpotti todella paljon lämmin vastaanotto sekä rento ja avoin ilmapiiri.
Olemme oppineet paljon tutustumalla moniin eri ihmisiin, jotka ovat tukeneet meitä erilaisissa toiminnoissa. Olemme saaneet myös paljon arvokasta ohjausta, jonka ansioista olemme kehittyneet paljon harjoittelun aikana.
Harjoittelun ohessa olemme päässeet tutustumaan jäsenten kanssa keittiön saloihin, niin kuin myös kirjanpidon taitoihin. Puhumattakaan kävelyfutis turnauksesta (jonka voitimme 😉), syyskuun haaste ja- ensiapuryhmistä, joita ohjasimme, sekä tutustumiskäynneistä eri Sopimusvuoren yksiköihin.
Klubitalo on ollut silmiä avaava kokemus, joka antaa varmasti paljon eväitä tulevaan. Pystymme hyödyntämään saamiamme taitoja todennäköisesti tulevaisuuden ammatissamme. Siitä kiitämme teistä jokaista. Toivomme teille mukavaa syksyn jatkoa ja talven odotusta. 😊
Emma & Alisa

Ihmiskuva psykiatriassa ja klubitalomallissa

Tämä blogiteksti on lainattu Tarpeenmukainen hoito ry:n ylläpitämältä madinfinland.org -sivustolta (https://madinfinland.org/ihmiskuva/, julkaistu 25.7.2019)

Mielenterveyspalvelujärjestelmään päätynyt ihminen saattaa kokea hämmennystä, koska eri palveluissa häntä kohdellaan lähtökohtaisesti aivan eri maailmankatsomuksesta käsin. Tämä on ymmärrettävissä koulutuksen tuoksena, joka eri rooleissa työskentelevillä henkilöillä on taustallaan. Kuten filosofi Immanuel Kant on korostanut, ihmisillä ei ole suoraa pääsyä aistihavaintoja koskevaan tietoon, vaan havainnot on aina liitettävä “ymmärryksen kategorioihin”. Näitä kategorioita voidaan pitää käsitteinä, kuten psykiatrisina diagnooseina tai luokitteluna “psykiatriseksi potilaaksi”. Tässä kirjoituksessa tarkastelenkin ihmiskuvan eroja psykiatrisessa hoidossa sekä klubitalomallissa. Lähtökohtana on se, että kuinka paljon palveluihin saapuvat ihmiset nähdään erilaisina tai poikkeavina heidät kohtaaviin ammattilaisiin nähden.

Psykiatria

Psykiatriassa suhtautuminen mielenterveyspalveluihin päätyneeseen ihmiseen lähtee siitä, että tämä on potilas ja kärsii psykopatologiasta. Psykiatriassa myös oletetaan, että geenit selittävät tästä psykopatologiasta jopa 80%. Ammattilaisen tehtävänä puolestaan on olla objektiivinen käyttäytymisen havainnoija, joka on täysin teoriasta vapaa ja pyrkii puhtaaseen fenomemologiaan, eli “asioiden kuvaamiseen sellaisena kuin ne ilmenevät”. (Lönnqvist & Lehtonen 2013, 13.) Näkemys potilaiden teoriattomasta havainnoinnista on sikäli mielenkiintoinen, että psykiatriaan erikoistuminen kestää 6-8 vuotta, minä aikana yliopistotasolla opetellaan runsaasti teorioita, joihin psykiatrit “puhtaat havaintonsa” suhteuttavat. Muun muassa sadat eri psykopatologiakategoriat, joita diagnooseiksi kutsutaan, ovat tällaisia teoreettisia luokituksia, joihin potilaat on määrä lajitella. Tästä johtuen psykiatrian viitekehystä onkin pidettävä vahvasti hermeneuttisena eli tulkitsevana, eikä suinkaan tieteenä ilman teoriaa.

Psykiatrisen haastattelun päämääränä nähdään “kuvata potilaan psykiatriset ongelmat ja asettaa diagnoosi”, mutta potilaan tilan ja sitä selittävien tekijöiden tarkastelua ei nähdä erityisen tärkeäksi (Lönnqvist 2013, 32-33). Potilaan tunteiden ymmärtämiselle eli empatialle puolestaan ei aseteta painoarvoa, koska juuri potilaan tunteet ovat psykiatrisen teorian mukaan sitä “psykopatologiaa”, jota psykiatrin on määrä potilaassa objektiivisesti havainnoida. Lisäksi psykiatreja evästetään potilaskohtaamiseen siten, että “haastattelutilanteessa asiantuntijan rationaalisuuden ja potilaan irrationaalisuuden tulisi löytää toisensa”, ja asiantuntijan tulisi saattaa potilas “vapaaehtoisesti hoitomyönteiseksi” (Lönnqvist 2013, 37-38).

Yhteenvetona voisi todeta, että psykiatriassa potilaat tulkitaan jo vastaanotolle saapuessaan kategorisesti poikkeavina yksilöinä, joiden omituiset kognitiiviset prosessit selittyvät jopa suurimmaksi osaksi osin virheellisillä geeneillä. Esimerkiksi skitsofrenian arvellaan mahdollisesti olevan “ihmisen ainutlaatuisen hermostollisen rakenteen hinta” (Isohanni ym. 2013, 70). Koska psykiatrin asiantuntemukseen katsotaan kuuluvan lähinnä diagnoosin asettamien ja potilaan lääkitseminen, niin terapeuttiset interventiot jäävät muille toimijoille, kuten klubitaloille.

Klubitalomalli

Psykososiaalista kuntoutusta tarjoavat klubitalot ovat päiväkuntoutuspaikkoja, jotka perustuvat yhteisöllisyyteen ja vapaaehtoiseen osallistumiseen työpainotteiseen päivään. Suomessa toimii tällä hetkellä 23 klubitaloa, mikä on väkilukuun suhteutettuna eniten Euroopassa. Asiakkaisiin kohdistuvasta teoreettisesta ihmiskuvasta klubitaloilla saadaan käsitys kun tarkastellaan klubitalojen toimintaa ohjaavia arvoja (Hänninen 2016, 37):

1. Ihmisarvo ja -oikeudet
– Kaikkia jäseniä kohdellaan yksilöinä heidän ihmisarvoaan ja ihmisoikeuksiaan kunnioittaen yhtäläisin perustein henkilöstön hallinnon edustajien kanssa.

2. Vapaaehtoisuus
– Jäsen päättää miten hän hyödyntää klubitalon tarjoamia mahdollisuuksia, milloin ja miten usein käy talolla ja mihin osallistuu. Jäsen voi käydä klubitalolla joka päivä, pari kertaa viikossa, kerran kuukaudessa, tulla pelkästään syömään tai peli-iltaan, omien tarpeiden ja muun elämänrytmin mukaan. Talolla voi viipyä tunnin tai koko päivän. Jäsen itse päättää, mihin tarvitsee ja miten käyttää klubitaloa.

3. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
– Klubitalolla jäsenet ja työntekijät työskentelevät yhdessä, mahdollistaen klubitalon toiminnan. Kaikki tilat ja kokoukset ovat kaikille avoimia. jäseniä on myös klubitalon taustayhdistyksen hallituksessa päättämässä asioista.

4. Yhteisöllisyys
– Klubitalolla asiat päätetään yhdessä. päivittäiset, juoksevat asiat päätetään aamun tai iltapäivän työnjakopalaverissa ja isommat 1-2 viikon välein pidettävässä klubitalokokouksessa. Isot linjat päättää yhdistyksen hallitus. Yhdessä oleminen ei ole pakollista, mutta siihen annetaan mahdollisuuksia.

Nyt sama ihminen, joka psykiatrin vastaanotolla on patologinen, irrationaalinen ja geneettisesti poikkeava tarkkailun kohde objektiiviselle ja rationaaliselle psykiatrille, onkin yhtäkkiä kunnioitettava yksilö. Häntä ei aseteta patologiseen kategoriaan, eikä koulita “hoitomyönteiseksi”, vaan hänen tahtoaan ja itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan. Ammattilainen ei olekaan enää kaikkitietävä asiantuntija vaan pikemminkin ihmisen toimijuutta tukeva yhteistyökumppani.

Lopuksi

Psykiatrinen hoito tekee ihmisistä ensin muista poikkeavia psykiatrisia potilaita, ja tämän jälkeen klubitaloissa opetellaan pois tuosta potilaan roolista. On selvää, että näin erilaiset ihmiskuvat eivät tue toisiaan, vaan klubitalojen tehtäväksi jää paikkailla psykiatrisen hoidon aiheuttamia identiteettiongelmia parhaansa mukaan. Tarpeenmukaisessa hoidossa, kuten avoimen dialogin mallissa, on kiinnitetty huomiota siihen, että palvelut eivät toimisi toisiaan vastaan, kuten meillä neurobiologisen psykiatrian alueella tällä hetkellä tapahtuu. Mielenterveyspalveluihin päätyneille ihmisille onkin harkinnan arvoista täydentää henkilökohtaista palvelukattaustaan Tampereella ja Helsingissä toimivilla psyykenlääkevieroitusryhmillä, jotka klubitalojen tavoin edesauttavat psykiatrisissa palveluissa syntyvästä leimaavasta potilaan roolista irrottautumista.

Blogi syntyi nyt kanditutkielmaan inspiraation etsimisen sivutuotteena.

Tapio Gauffin

Kirjoittaja on yhteiskuntatutkimuksen opiskelija ja psykiatriasta selviytyjä. Hän ei pidä pitkäaikaista lääkehoitoa toipumisen kannalta hyvänä vaihtoehtona ja toivoo siirtymistä neurobiologisesta humanistiseen psykiatriaan. Tapio on ollut Näsinkulman Klubitalon jäsen yli 10 vuotta.

Lähteet:

Isohanni, Matti & Suvisaari, Jaana & Koponen, Hannu & Kieseppä, Tuula & Lönnqvist, Jouko (2013) Skitsofrenia. Teoksessa Jouko Lönnqvist & Markus Henriksson & Mauri Marttunen & Timo Partonen (toim.) Psykiatria. Helsinki: Duodecim, 70-133.

Hänninen, Esko (2016) Klubitalotoimintaa ohjaavat arvot ja periaatteet. Teoksessa Esko hänninen (toim.) Mieleni minun tekevi: mielenterveyskuntoutujien klubitalot 20 vuotta Suomessa. Helsinki: Suomen klubitalot ry, 35-38.

Lönnqvist, Jouko & Lehtonen, Johannes (2013) Psykiatria ja mielenterveys. Teoksessa Jouko Lönnqvist & Markus Henriksson & Mauri Marttunen & Timo Partonen (toim.) Psykiatria. Helsinki: Duodecim, 12-31.

Lönnqvist, Jouko (2013) Potilaan tutkiminen. Teoksessa Jouko Lönnqvist & Markus Henriksson & Mauri Marttunen & Timo Partonen (toim.) Psykiatria. Helsinki: Duodecim, 32-46.

Mölkkyturnauksen mestaruus Näsinkulmaan!

Oli kuuma päivä, kun lähdimme Samin kanssa Eteläpuistoon kävellen pelaamaan Sopimusvuoren mölkkyturnaukseen. Kenttä oli laaja, ja pelasimme sen laidalla.

Joukkueita oli noin 16. Aloitimme alkulohkoilla, joissa kolme joukkuetta kussakin. 4 pelaajaa melkein kaikissa joukkueissa. Meitä Näsinkulman nopsissa oli pelaajia 3. Meille tuli vahvistus Rikusta Hervannasta.
Kenttä pölisi mölkkyä heitettäessä. Voitimme yhden pelin alkulohkossa. Pelatessamme toista ottelua alkulohkossa, putosimme 25 pisteeseen 3 kertaa vähintään. Nousimme aina sieltä, mutta se ei riittänyt. Peli oli tosi pitkä, mutta häviö tuli. Pääsimme kuitenkin jatkoon arvonnalla. Lappu nostettiin erään henkilön hatusta.

Pääsimme semifinaaliin. Voitimme. Neljä liikennetötteröä oli merkkinä semifinaaleissa. Alkulohkoissa oli enemmän tötteröitä kilpailupaikoilla. Voitimme, ja pääsimme finaaliin. Kentälle tuli 2 tötteröä pronssipelin ja kultapelin pelipaikkojen merkiksi. Pelasimme finaaleissa ja jännittävien vaiheiden jälkeen voitimme kultaa.

Tästä palkintona iso mestaruusmölkky. Joukkueemme saa nimemme tähän tavoiteltuun palkintoon. Kaikki joukkueet olivat hyviä, ja tästä merkkinä jokainen sai Tvix-suklaapatukan. Veimme pokaalin Samin kanssa klubille.

Kiitos kaikille.
Matti H.

Juhannussarjakuva

Tämänkin taidokkaan A.U.Tistinen -sarjakuvan takana on Tomi M.

Sopimusvuori cup 2019

Oli tullut päivä, josta klubilla oli puhuttu pitkään. Olimme treenanneet ahkerasti tätä koitosta varten ja puolipilvisen aamun sarastaessa joukkueemme oli valmis kesän Sopimusvuori cupiin. Aamumme alkoi hyvällä ja maukkaalla Kultajyvän valmistamalla brunssilla. Tunnelma heti aamusta oli odottava ja turnauseväät sekä esivalmistelut oli tehty hyvin ja huolella. Walonkulman klubitalon vahvistukset saapuivat ajoissa klubitalolle ja pääsimme tutustumaan toisiimme.

Joukkueemme Näsinkulman Nopsat suuntasi matkaan yhteisellä bussilla kohti Kaupin tekonurmikentän haasteita. Perillä meitä vastassa odotti loppuosa joukkueestamme, joka oli saapunut paikalle suoraan. Alkuhulinoissa jaoimme pelipaidat, täytimme juomapullot ja autoimme turnaus järjestäjää. Turnauksen alkuinfossa kävimme läpi turnausohjelman. Päivän tuomarit turnaukseen saapuivat Tampere Unitedista, josta iso kiitos kuuluu siihen suuntaan. Klubitalolta oli saapunut mukaamme myös iso kannattajajoukko, joka kannusti meitä läpi turnauksen kovaäänisesti.

Aloitimme pelit heti puolenpäivän jälkeen Treilin Valopäitä vastaan. Taisto oli tiukka ja tasainen, Treilin hyödyntäessä maalipaikkansa ja voittaen ottelun muistaaksemme 3-1. Ensimmäisen pelin jälkeen nautimme hyvistä itsetehdyistä evästäimme. Toiseen peliin suuntasimme tappiosta sisuuntuneina ja laajaa materiaaliamme hyödyntäen möyhensimme Kanavan Kanuunat 7-0. Pari hattutemppuakin saimme pelissä aikaan, onnittelut tekijöille : ). Kolmanteen peliin saimme vastaan turnauksen ennakkosuosikin FC Apatian Verstaalta. Ottelu herätti alkuvihellyksestä alkaen suuria tunteita. Muutamaa kovaa taklausta lukuun ottamatta pahemmilta haaverilta vältyttiin. Kovan molemminpuolisen taistelun jälkeen Verstaan maalisarakkeessa komeili luku 3 ja meillä 1. Voimme kuitenkin olla todella tyytyväisiä joukkueemme taisteluilmeeseemme ja yhteishenkeen.

Päivän päätteeksi kuvaannollisesti kaulaamme ripustettiin pronssimitalit. Turnauksen voiton vei Valopäät, onnittelemme heitä mestaruudesta. Juhlallisuuksien jälkeen Tampere Unitedin tuomarit jakoivat vapaalippuja peleihinsä, jotka menivät kuin kuumille kiville. Nyt jälkikäteen miettiessämme turnauspäivää nämä muistot valtaavat mielemme ja päällimmäisenä tunteena on ylpeys joukkueestamme.

Nauraen, iloiten ja muistellen Sami, Mikko ja Olli

Kävelyfutisturnaus 14.5.2019

Meidät oli kutsuttu kävelyfutisturnaukseen Lielahteen niemenrannan kentälle aurinkoisena tiistaipäivänä. Näsinkulman klubitalolta paikalle saapui hieman alle kymmenen hengen osanotto. Turnaus koettiin hyväksi harjoitukseksi tulevaa Sopimusvuori cupia varten. Turnauksen järjesti Rientola yhdessä mielen Ry:n kanssa, joten osallistumisestamme kuuluu suuri kiitos heille.

Ensimmäisen pelin aika oli klo 10:00 aamulla ja vastassa meillä oli Mielen Ry. Vastustajamme pelaa viikoittain kävelyfutista varatulla vuorolla, joten otteistamme paistoi alussa pieni kankeus. Kunniakkaan taistelun jälkeen hävisimme ensimmäisen pelin jääden nollille. Auringon paistaessa ja lämmittäessä kauniisti porottaen taivaalle, tämä ei kuitenkaan häirinnyt iloista joukkuettamme. Toiseen peliin lähdettäessä olimme sisuuntuneita häviöstämme ja lähdimme hakemaan finaalipaikkaa voitolla Rientolasta. Hyvän pelin ja hallinnan kautta joukkuettamme ei kuitenkaan tulos suosinut ja hävisimme matsin täpärästi. Maalitili avattiin ja esitykset lupaavat hyvää tulevaa Sopimusvuori cupia varten.

Päivä päättyi maittavaan lounaaseen Rientolan tiloissa ja palkintojen jaossa saimme hyvät muistot tuotavaksi takaisin Näsinkulmaan. Kokonaisuudessaan päivä oli meille tosi antoisa ja kiitämme kovasti järjestäviä tahoja hienosta turnauksesta. Seuraavaksi katseet suunnataan Sopimusvuori cupia kohden! Toivottavasti saamme jatkossakin osallistua vastaaviin turnauksiin, reppumme täyttyi pelaamisen ilosta.
-Sami & Pasi-

Suomen Kädentaidot 2019 -messujen yhteistyötä

Suomen Kädentaidot 2019 -messut tekee hyväntekeväisyysyhteistyötä Sopimusvuori ry:n kanssa ja julkaisee muutaman viikon välein sopimusvuorelaisten tarinoita ja ajatuksia käsitöiden tuomasta hyvästä olosta, mielenvoimasta ja yhteisöllisyydestä. Tässä viimeisin tarina.

Näsinkulman Klubitalolla kävi kova tohina, kun Tampereen keskustassa sijaitsevissa uusissa tiloissa tehtiin porukalla ”Yhdessä mielenvoimaa” -yhteisökäsityöteosta. Teos on palapelimainen tilkkutyö, joka tulee näytille Suomen Kädentaidot -messuille. Sopimusvuori ry:n kiertävän kädentaitojen ohjaajan opastuksella yhteisöllisin ajatuksin koristeltuja paloja syntyi niin kovaa vauhtia, että näsinkulmalaiset rikkoivat kahdessa päivässä Sopimusvuoren yksiköiden siihenastisen ennätyksen.
Näsinkulman Klubitalo toteuttaa kansainvälistä klubitalomallia, joka sai alkunsa Yhdysvalloissa vuonna 1944, kun paikallisesta mielisairaalasta kotiutuneet avohoitopotilaat halusivat paikan, jossa voivat tavata toisiaan. Näsinkulman Klubitalo on Suomen ensimmäinen Klubitalo ja se perustettiin Tampereelle vuonna 1995. Näsinkulma on matalan kynnyksen jäsenyhteisö, jonka ylläpitämiseen ja kehittämiseen osallistuvat kaikki sen jäsenet. Klubitalolla jäsenet ja henkilökunta ovat siis keskenään tasavertaisia. Klubitalotoiminta koostuu toiminnallisesta ja aktiivisesta päivästä, erilaisista työ- ja koulutusmahdollisuuksista sekä vapaa-ajan toiminnasta.
Klubilainen Tanja totesi Kädentaidot-messuille tehtävästä käsityöstä, että on ollut hirveän mielenkiinoista miettiä koko yhteisön voimalla palapelipaloihin tulevia tekstejä ja laittaa niitä eri tavoin kankaaseen. Hänen mielestään on ollut mukavaa ja inspiroivaa tehdä yhdessä messutuotteita. Yksi Tanjan itse ideoimista lauseista olikin ”Hyvä olla yhdessä.” Palasensa hän vielä koristeli sydämellä. Käsillä tekemisestä tulee Tanjan mukaan hyvä mieli – varsinkin, kun pääsee näkemään kättensä jäljen. Hän ei tällä hetkellä tee kotona käsitöitä, koska hänellä ei ole ompelukonetta, mutta Klubitalolla hän tykkää osallistua ja Tanja on myös pohtinut, että hankkisi puikot ja katsoisi internetistä ohjeet esimerkiksi kaulahuiviin tai villasukkiin. Silmukat hän osaa kyllä luoda, mutta muuten muistia pitäisi hieman virkistää, koska hän on kutonut viimeksi koulussa.
Seuraa somessa: #kädentaidot2019 #hyväolokäsitöistä #yhdessämielenvoimaa #sopimusvuoriry#yhteiskunnallinenyritys #avainlippu

Hyvät Näsinkulman jäsenet, työvalmentajat, opiskelijat ja kutsuvieraat


On hyvä olla tässä hetkessä teidän kanssanne yhdessä, juhlistamassa Näsinkulman Klubitalon uutta tilaa.

Palataanpa ajassa hetki taaksepäin. Viime vuoden tammikuussa tulin töihin Sopimusvuoreen molempien Klubitalojen johtajaksi. Alusta saakka oli selvää, että muutoksia tarvitaan, joilla taataan Näsinkulman Klubitalon toimintamahdollisuudet tulevina vuosina.

Saimme selkeän viestin Tampereen kaupungilta, että rahoitusta tullaan leikkaamaan. Toinen rahoittajamme STEA antoi ymmärtää, että meidän tulee panostaa Klubitalomalliin perustuvan työmme vaikuttavuuden osoittamiseen tehdessämme tuloksellisuus ja vaikuttavuus selvitystä tänä keväänä. Asiaan tulee kiinnittää huomiota myös tulevassa syksyn rahoitushaussa.

Täytyi tehdä useita päätöksiä, jotka eivät olleet aina jäsenten helppoja ymmärtää. Kaikki päätökset on tehty yhdessä yhteisön parasta ajatellen, ei yhden ihmisen etu edellä. Käärimme yhdessä hihat ylös ja aloimme työskennellä määrätietoisesti asioiden eteenpäin saattamiseksi. Yksi päätöksistä oli myös jäsenten puheissa ja kokemuksissa esiin noussut tilakysymys. Koulukadun tilat koettiin yhteisöllisyyttä rikkoviksi, johon ihmiset ”hukkuivat”. Kesän korvalla käynnistettiin uusien tilojen etsintä.

Ollessani syksyllä klubitalokoulutuksessa sain viestin Näsinkulmasta: ”varaudu heti palattuasi katsastamaan uutta mahdollista tilaa”. Olitte jo monia tiloja käyneet katsomassa ollessani poissa, mutta nyt olisi edessä helmi.

Tila oli tämä, jossa nyt olemme. Siitä hetkessä alkoi melkoinen matka ja myllerrys. Nyt voimme iloisesti hymyillen muistella työmäärää, mikä meillä on ollut tehtävänä. Käydä läpi tavaroita, luopua huonekaluista ja pakata aarteet mukaan. Sietää alun vesi- ja viemäriongelmat täällä uudessa tilassa. Yllätyksiä on matkassa ollut paljon.

Päätöksistä on seurannut paljon hyvää. Yhteisöllisyys on lisääntynyt ja luottamus kasvanut. Klubitaloa ympäröi turvallinen ilmapiiri, jossa on hyvä olla.

Päätöksillä on taattu myös turvattua tulevaisuutta ja talouden tasapainottamista. Tämä uusi tila mahdollistaa monenlaisia uusia asioita. Olemme ihan Tampereen ytimessä. Voimme helposti osallistua erilaisiin tapahtumiin Klubitalon ulkopuolelle ja hyödyntää ympäristöämme ihan erilaisella tavalla kuin aikaisemmin. Uusi tila on myös tarkoittanut toimintatapojemme uudenlaista tarkastelua ja olemme uudistaneet prosesseja. On hyvä tarkastella miksi jotakin tehdään ja syy ei voi olla, että näin on aina tehty. Jos tulee jotakin uutta, on hyvä luopua jostakin vanhasta.

Saamme keskittyä olennaiseen, kun siivoamiseenkin menee vähemmän aikaa. Tosin Klubitalon tiloista huolehtiminen on yksi tärkeä työpainotteisen päivän tehtävä, ei siis ollenkaan vähäpätöinen asia. Klubitalon rahoitus painottuu työelämäosallisuuden edistämiseen, jolloin toiminnassamme korostuu työpainotteinen päivä monin eri tavoin. Saamme oppia ja opettaa toisillemme uusia asioita ja tapoja tehdä Klubitalon töitä yhdessä. Klubitalossa tehdään töitä, mitä Klubitalo toimiakseen tarvitsee. Vastapainona tälle on ilta- ja viikonloppupainotteista vapaa-ajanohjelmaa.

Klubitalo ei ole yhteisö ilman sen jäseniä, työvalmentajia, mentoreita ja yhteistyökumppaneita. Meitä kaikkia tarvitaan. On hyvä muistaa kantaa mukana unelmaa, sillä unelmat kantavat meitä.

Nautitaan tästä päivästä, tämä juhlahetki on meidän!

– Hanna

Opiskelijoiden tervehdys

Moro,
Olemme sairaanhoitaja opiskelijat Noora ja Satu. Olemme molemmat 6 viikkoa harjoittelussa Näsinkulman klubitalolla. Nooran on Konttorissa ja Satu Kultajyvässä, mutta käymme myös muissa yksiköissä tutustumassa. Aika klubitalolla on mennyt todella nopeasti, Nooralla on viimeinen viikko menossa ja Satulla 2 viikkoa jäljellä. Vastaanotto Näsinkulman klubitalolla on ollut alusta asti sekä jäsenten, että henkilökunnan osalta erittäin lämmin ja mukava. Olemme alusta asti tunteneet olevamme osa porukkaa.
Harjoittelumme aikana on klubitalolla järjestetty paljon mukavia aktiviteetteja, joihin mekin olemme päässeet osallistumaan. Ohjelmassa on ollut mm. avantouintia, munkkien paistoa Vappujuhlaan, käsityöpaja, Marttojen kukkasidonta -kurssi ja huomenna ohjelmassa tupaantuliaiset sekä avoimet ovet. Päivät ovat kuluneet rattoisasti ja työntäyteisesti. Jäsenten kanssa on ollut helppoa ja mutkatonta tehdä yhteistyötä. Jäseniltä on saanut apua ja ohjausta aina sitä tarvittaessa. Ohjaajamme ovat olleet ihanan kärsivällisiä ja ovat jaksaneet vastata moniin kysymyksiimme.
Harjoittelun aikana olemme kokeneet ammatillista kasvua sekä oivaltaneet yhteisöllisyyden merkityksen. Haikein, mutta positiivisin mielin lähdemme jatkamaan opintojamme. Aurinkoista kesän odotusta kaikille Näsinkulman klubitalon jäsenille ja henkilökunnalle! Kiitos, että saimme olla oppimassa kanssanne.

-Noora & Satu –

Klubitalon muutto

Jo toista kertaa muutetaan klubitaloa. Ollaan taas siinä vaiheessa aikaa, että olemme muuttaneet uusiin toimituloihin. Hyvältä näyttää. Näsinkulman klubitalo perustettiin 2.10 -95. Klubitalon toiminta alkoi 2.8 – 95. Ensimmäinen klubitalo Suomessa. Osoite oli silloin Satamakatu. Sieltä muutettiin Koulukadulle. Nyt muutettiin Kauppakadun ja Kuninkaankadun kulmaan. Muutto oli suuri ja jännittävä asia.

Ensimmäinen klubitalo oli Satamakadulla sinisessä puutalossa. Siellä aloitettiin 1.11 -95. Sen jälkeen 2004 aloitettiin taas muuton jälkeen Koulukadulla, ja nyt olemme muuttaneet näihin nykyisiin toimitiloihin 2019 alkuvuodesta.

Parempaan ollaan aina muutettu, tai ainakin tuntuu siltä. Nämä nykyiset tilat ovat pienemmät kuin Koulukadulla, mutta keskeisemmällä paikalla keskustassa. Linja-autolla käyvät pääsevät paremmin perille. Toimitalohan on keskustassa. Omalla autolla käyvät taas joutuvat parkkeeraamaan pitemmälle. Kävelymatkaa tulee huomattavasti enemmän. Toisaalta siitä saa kuntoa, kun sitä edestakaisin päivittäin kävelee.
Ainahan on vaihtelua muuttaa uusiin tiloihin, ja kiinnostavaa. Tilat ovat kooltaan erilaiset ja muotoiset. Samat ryhmät ovat: Kultajyvä, jossa ateriointikin tapahtuu, ja keittiötilat. Siellä konttorilla on omat tilansa kuten myös Majakalla, jossa etsitään jäsenille työpaikkoja.

Tervetuloa uusiin tiloihin. Ja pitää muistaa, että emme ole yksin. (We are not alone). Klubitaloverkosto on kansallinen ja kansainvälinen. Oltiin aluksi vähän eksyksissä, mutta löysimme tämän paikan itsellemme.

Kiitoksia myötävaikuttaneille. Melkein 30 klubitaloa on saanut kasvaa ja voimistua Sopimusvuori Ry:n yhteisöllisyyden ilmapiirissä, kansallisen ja kansainvälisen klubitaloverkoston tuella, Tampereen kaupungin ja ympäristökuntien sekä STEA:n avulla.

M.H