Sopimusvuori Ry kotisivu

Tervetuloa Näsinkulmaan!

Näsinkulman Klubitalo on vakaa ja perinteikäs toimija Tampereella jo vuodesta 1995. Olemme matalan kynnyksen mielenterveyskuntoutujien jäsenyhteisö, jonka ylläpitämiseen ja kehittämiseen kaikki toiminnassa mukana olevat osallistuvat.  Klubitalotoiminta koostuu toiminnallisesta ja aktiivisesta päivästä, erilaisista työ- ja koulutusmahdollisuuksista sekä vapaa-ajan toiminnasta.

Olemme akkreditoitu Klubitalo ja toteutamme kansainvälistä klubitalomallia.

Tervetuloa tutustumaan!

 

Lue lisää

Ajankohtaista

Ihmiskuva psykiatriassa ja klubitalomallissa

Tämä blogiteksti on lainattu Tarpeenmukainen hoito ry:n ylläpitämältä madinfinland.org -sivustolta (https://madinfinland.org/ihmiskuva/, julkaistu 25.7.2019)

Mielenterveyspalvelujärjestelmään päätynyt ihminen saattaa kokea hämmennystä, koska eri palveluissa häntä kohdellaan lähtökohtaisesti aivan eri maailmankatsomuksesta käsin. Tämä on ymmärrettävissä koulutuksen tuoksena, joka eri rooleissa työskentelevillä henkilöillä on taustallaan. Kuten filosofi Immanuel Kant on korostanut, ihmisillä ei ole suoraa pääsyä aistihavaintoja koskevaan tietoon, vaan havainnot on aina liitettävä “ymmärryksen kategorioihin”. Näitä kategorioita voidaan pitää käsitteinä, kuten psykiatrisina diagnooseina tai luokitteluna “psykiatriseksi potilaaksi”. Tässä kirjoituksessa tarkastelenkin ihmiskuvan eroja psykiatrisessa hoidossa sekä klubitalomallissa. Lähtökohtana on se, että kuinka paljon palveluihin saapuvat ihmiset nähdään erilaisina tai poikkeavina heidät kohtaaviin ammattilaisiin nähden.

Psykiatria

Psykiatriassa suhtautuminen mielenterveyspalveluihin päätyneeseen ihmiseen lähtee siitä, että tämä on potilas ja kärsii psykopatologiasta. Psykiatriassa myös oletetaan, että geenit selittävät tästä psykopatologiasta jopa 80%. Ammattilaisen tehtävänä puolestaan on olla objektiivinen käyttäytymisen havainnoija, joka on täysin teoriasta vapaa ja pyrkii puhtaaseen fenomemologiaan, eli “asioiden kuvaamiseen sellaisena kuin ne ilmenevät”. (Lönnqvist & Lehtonen 2013, 13.) Näkemys potilaiden teoriattomasta havainnoinnista on sikäli mielenkiintoinen, että psykiatriaan erikoistuminen kestää 6-8 vuotta, minä aikana yliopistotasolla opetellaan runsaasti teorioita, joihin psykiatrit “puhtaat havaintonsa” suhteuttavat. Muun muassa sadat eri psykopatologiakategoriat, joita diagnooseiksi kutsutaan, ovat tällaisia teoreettisia luokituksia, joihin potilaat on määrä lajitella. Tästä johtuen psykiatrian viitekehystä onkin pidettävä vahvasti hermeneuttisena eli tulkitsevana, eikä suinkaan tieteenä ilman teoriaa.

Psykiatrisen haastattelun päämääränä nähdään “kuvata potilaan psykiatriset ongelmat ja asettaa diagnoosi”, mutta potilaan tilan ja sitä selittävien tekijöiden tarkastelua ei nähdä erityisen tärkeäksi (Lönnqvist 2013, 32-33). Potilaan tunteiden ymmärtämiselle eli empatialle puolestaan ei aseteta painoarvoa, koska juuri potilaan tunteet ovat psykiatrisen teorian mukaan sitä “psykopatologiaa”, jota psykiatrin on määrä potilaassa objektiivisesti havainnoida. Lisäksi psykiatreja evästetään potilaskohtaamiseen siten, että “haastattelutilanteessa asiantuntijan rationaalisuuden ja potilaan irrationaalisuuden tulisi löytää toisensa”, ja asiantuntijan tulisi saattaa potilas “vapaaehtoisesti hoitomyönteiseksi” (Lönnqvist 2013, 37-38).

Yhteenvetona voisi todeta, että psykiatriassa potilaat tulkitaan jo vastaanotolle saapuessaan kategorisesti poikkeavina yksilöinä, joiden omituiset kognitiiviset prosessit selittyvät jopa suurimmaksi osaksi osin virheellisillä geeneillä. Esimerkiksi skitsofrenian arvellaan mahdollisesti olevan “ihmisen ainutlaatuisen hermostollisen rakenteen hinta” (Isohanni ym. 2013, 70). Koska psykiatrin asiantuntemukseen katsotaan kuuluvan lähinnä diagnoosin asettamien ja potilaan lääkitseminen, niin terapeuttiset interventiot jäävät muille toimijoille, kuten klubitaloille.

Klubitalomalli

Psykososiaalista kuntoutusta tarjoavat klubitalot ovat päiväkuntoutuspaikkoja, jotka perustuvat yhteisöllisyyteen ja vapaaehtoiseen osallistumiseen työpainotteiseen päivään. Suomessa toimii tällä hetkellä 23 klubitaloa, mikä on väkilukuun suhteutettuna eniten Euroopassa. Asiakkaisiin kohdistuvasta teoreettisesta ihmiskuvasta klubitaloilla saadaan käsitys kun tarkastellaan klubitalojen toimintaa ohjaavia arvoja (Hänninen 2016, 37):

1. Ihmisarvo ja -oikeudet
– Kaikkia jäseniä kohdellaan yksilöinä heidän ihmisarvoaan ja ihmisoikeuksiaan kunnioittaen yhtäläisin perustein henkilöstön hallinnon edustajien kanssa.

2. Vapaaehtoisuus
– Jäsen päättää miten hän hyödyntää klubitalon tarjoamia mahdollisuuksia, milloin ja miten usein käy talolla ja mihin osallistuu. Jäsen voi käydä klubitalolla joka päivä, pari kertaa viikossa, kerran kuukaudessa, tulla pelkästään syömään tai peli-iltaan, omien tarpeiden ja muun elämänrytmin mukaan. Talolla voi viipyä tunnin tai koko päivän. Jäsen itse päättää, mihin tarvitsee ja miten käyttää klubitaloa.

3. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
– Klubitalolla jäsenet ja työntekijät työskentelevät yhdessä, mahdollistaen klubitalon toiminnan. Kaikki tilat ja kokoukset ovat kaikille avoimia. jäseniä on myös klubitalon taustayhdistyksen hallituksessa päättämässä asioista.

4. Yhteisöllisyys
– Klubitalolla asiat päätetään yhdessä. päivittäiset, juoksevat asiat päätetään aamun tai iltapäivän työnjakopalaverissa ja isommat 1-2 viikon välein pidettävässä klubitalokokouksessa. Isot linjat päättää yhdistyksen hallitus. Yhdessä oleminen ei ole pakollista, mutta siihen annetaan mahdollisuuksia.

Nyt sama ihminen, joka psykiatrin vastaanotolla on patologinen, irrationaalinen ja geneettisesti poikkeava tarkkailun kohde objektiiviselle ja rationaaliselle psykiatrille, onkin yhtäkkiä kunnioitettava yksilö. Häntä ei aseteta patologiseen kategoriaan, eikä koulita “hoitomyönteiseksi”, vaan hänen tahtoaan ja itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan. Ammattilainen ei olekaan enää kaikkitietävä asiantuntija vaan pikemminkin ihmisen toimijuutta tukeva yhteistyökumppani.

Lopuksi

Psykiatrinen hoito tekee ihmisistä ensin muista poikkeavia psykiatrisia potilaita, ja tämän jälkeen klubitaloissa opetellaan pois tuosta potilaan roolista. On selvää, että näin erilaiset ihmiskuvat eivät tue toisiaan, vaan klubitalojen tehtäväksi jää paikkailla psykiatrisen hoidon aiheuttamia identiteettiongelmia parhaansa mukaan. Tarpeenmukaisessa hoidossa, kuten avoimen dialogin mallissa, on kiinnitetty huomiota siihen, että palvelut eivät toimisi toisiaan vastaan, kuten meillä neurobiologisen psykiatrian alueella tällä hetkellä tapahtuu. Mielenterveyspalveluihin päätyneille ihmisille onkin harkinnan arvoista täydentää henkilökohtaista palvelukattaustaan Tampereella ja Helsingissä toimivilla psyykenlääkevieroitusryhmillä, jotka klubitalojen tavoin edesauttavat psykiatrisissa palveluissa syntyvästä leimaavasta potilaan roolista irrottautumista.

Blogi syntyi nyt kanditutkielmaan inspiraation etsimisen sivutuotteena.

Tapio Gauffin

Kirjoittaja on yhteiskuntatutkimuksen opiskelija ja psykiatriasta selviytyjä. Hän ei pidä pitkäaikaista lääkehoitoa toipumisen kannalta hyvänä vaihtoehtona ja toivoo siirtymistä neurobiologisesta humanistiseen psykiatriaan. Tapio on ollut Näsinkulman Klubitalon jäsen yli 10 vuotta.

Lähteet:

Isohanni, Matti & Suvisaari, Jaana & Koponen, Hannu & Kieseppä, Tuula & Lönnqvist, Jouko (2013) Skitsofrenia. Teoksessa Jouko Lönnqvist & Markus Henriksson & Mauri Marttunen & Timo Partonen (toim.) Psykiatria. Helsinki: Duodecim, 70-133.

Hänninen, Esko (2016) Klubitalotoimintaa ohjaavat arvot ja periaatteet. Teoksessa Esko hänninen (toim.) Mieleni minun tekevi: mielenterveyskuntoutujien klubitalot 20 vuotta Suomessa. Helsinki: Suomen klubitalot ry, 35-38.

Lönnqvist, Jouko & Lehtonen, Johannes (2013) Psykiatria ja mielenterveys. Teoksessa Jouko Lönnqvist & Markus Henriksson & Mauri Marttunen & Timo Partonen (toim.) Psykiatria. Helsinki: Duodecim, 12-31.

Lönnqvist, Jouko (2013) Potilaan tutkiminen. Teoksessa Jouko Lönnqvist & Markus Henriksson & Mauri Marttunen & Timo Partonen (toim.) Psykiatria. Helsinki: Duodecim, 32-46.

Mölkkyturnauksen mestaruus Näsinkulmaan!

Oli kuuma päivä, kun lähdimme Samin kanssa Eteläpuistoon kävellen pelaamaan Sopimusvuoren mölkkyturnaukseen. Kenttä oli laaja, ja pelasimme sen laidalla.

Joukkueita oli noin 16. Aloitimme alkulohkoilla, joissa kolme joukkuetta kussakin. 4 pelaajaa melkein kaikissa joukkueissa. Meitä Näsinkulman nopsissa oli pelaajia 3. Meille tuli vahvistus Rikusta Hervannasta.
Kenttä pölisi mölkkyä heitettäessä. Voitimme yhden pelin alkulohkossa. Pelatessamme toista ottelua alkulohkossa, putosimme 25 pisteeseen 3 kertaa vähintään. Nousimme aina sieltä, mutta se ei riittänyt. Peli oli tosi pitkä, mutta häviö tuli. Pääsimme kuitenkin jatkoon arvonnalla. Lappu nostettiin erään henkilön hatusta.

Pääsimme semifinaaliin. Voitimme. Neljä liikennetötteröä oli merkkinä semifinaaleissa. Alkulohkoissa oli enemmän tötteröitä kilpailupaikoilla. Voitimme, ja pääsimme finaaliin. Kentälle tuli 2 tötteröä pronssipelin ja kultapelin pelipaikkojen merkiksi. Pelasimme finaaleissa ja jännittävien vaiheiden jälkeen voitimme kultaa.

Tästä palkintona iso mestaruusmölkky. Joukkueemme saa nimemme tähän tavoiteltuun palkintoon. Kaikki joukkueet olivat hyviä, ja tästä merkkinä jokainen sai Tvix-suklaapatukan. Veimme pokaalin Samin kanssa klubille.

Kiitos kaikille.
Matti H.

Juhannussarjakuva

Tämänkin taidokkaan A.U.Tistinen -sarjakuvan takana on Tomi M.

Sopimusvuori cup 2019

Oli tullut päivä, josta klubilla oli puhuttu pitkään. Olimme treenanneet ahkerasti tätä koitosta varten ja puolipilvisen aamun sarastaessa joukkueemme oli valmis kesän Sopimusvuori cupiin. Aamumme alkoi hyvällä ja maukkaalla Kultajyvän valmistamalla brunssilla. Tunnelma heti aamusta oli odottava ja turnauseväät sekä esivalmistelut oli tehty hyvin ja huolella. Walonkulman klubitalon vahvistukset saapuivat ajoissa klubitalolle ja pääsimme tutustumaan toisiimme.

Joukkueemme Näsinkulman Nopsat suuntasi matkaan yhteisellä bussilla kohti Kaupin tekonurmikentän haasteita. Perillä meitä vastassa odotti loppuosa joukkueestamme, joka oli saapunut paikalle suoraan. Alkuhulinoissa jaoimme pelipaidat, täytimme juomapullot ja autoimme turnaus järjestäjää. Turnauksen alkuinfossa kävimme läpi turnausohjelman. Päivän tuomarit turnaukseen saapuivat Tampere Unitedista, josta iso kiitos kuuluu siihen suuntaan. Klubitalolta oli saapunut mukaamme myös iso kannattajajoukko, joka kannusti meitä läpi turnauksen kovaäänisesti.

Aloitimme pelit heti puolenpäivän jälkeen Treilin Valopäitä vastaan. Taisto oli tiukka ja tasainen, Treilin hyödyntäessä maalipaikkansa ja voittaen ottelun muistaaksemme 3-1. Ensimmäisen pelin jälkeen nautimme hyvistä itsetehdyistä evästäimme. Toiseen peliin suuntasimme tappiosta sisuuntuneina ja laajaa materiaaliamme hyödyntäen möyhensimme Kanavan Kanuunat 7-0. Pari hattutemppuakin saimme pelissä aikaan, onnittelut tekijöille : ). Kolmanteen peliin saimme vastaan turnauksen ennakkosuosikin FC Apatian Verstaalta. Ottelu herätti alkuvihellyksestä alkaen suuria tunteita. Muutamaa kovaa taklausta lukuun ottamatta pahemmilta haaverilta vältyttiin. Kovan molemminpuolisen taistelun jälkeen Verstaan maalisarakkeessa komeili luku 3 ja meillä 1. Voimme kuitenkin olla todella tyytyväisiä joukkueemme taisteluilmeeseemme ja yhteishenkeen.

Päivän päätteeksi kuvaannollisesti kaulaamme ripustettiin pronssimitalit. Turnauksen voiton vei Valopäät, onnittelemme heitä mestaruudesta. Juhlallisuuksien jälkeen Tampere Unitedin tuomarit jakoivat vapaalippuja peleihinsä, jotka menivät kuin kuumille kiville. Nyt jälkikäteen miettiessämme turnauspäivää nämä muistot valtaavat mielemme ja päällimmäisenä tunteena on ylpeys joukkueestamme.

Nauraen, iloiten ja muistellen Sami, Mikko ja Olli

Kävelyfutisturnaus 14.5.2019

Meidät oli kutsuttu kävelyfutisturnaukseen Lielahteen niemenrannan kentälle aurinkoisena tiistaipäivänä. Näsinkulman klubitalolta paikalle saapui hieman alle kymmenen hengen osanotto. Turnaus koettiin hyväksi harjoitukseksi tulevaa Sopimusvuori cupia varten. Turnauksen järjesti Rientola yhdessä mielen Ry:n kanssa, joten osallistumisestamme kuuluu suuri kiitos heille.

Ensimmäisen pelin aika oli klo 10:00 aamulla ja vastassa meillä oli Mielen Ry. Vastustajamme pelaa viikoittain kävelyfutista varatulla vuorolla, joten otteistamme paistoi alussa pieni kankeus. Kunniakkaan taistelun jälkeen hävisimme ensimmäisen pelin jääden nollille. Auringon paistaessa ja lämmittäessä kauniisti porottaen taivaalle, tämä ei kuitenkaan häirinnyt iloista joukkuettamme. Toiseen peliin lähdettäessä olimme sisuuntuneita häviöstämme ja lähdimme hakemaan finaalipaikkaa voitolla Rientolasta. Hyvän pelin ja hallinnan kautta joukkuettamme ei kuitenkaan tulos suosinut ja hävisimme matsin täpärästi. Maalitili avattiin ja esitykset lupaavat hyvää tulevaa Sopimusvuori cupia varten.

Päivä päättyi maittavaan lounaaseen Rientolan tiloissa ja palkintojen jaossa saimme hyvät muistot tuotavaksi takaisin Näsinkulmaan. Kokonaisuudessaan päivä oli meille tosi antoisa ja kiitämme kovasti järjestäviä tahoja hienosta turnauksesta. Seuraavaksi katseet suunnataan Sopimusvuori cupia kohden! Toivottavasti saamme jatkossakin osallistua vastaaviin turnauksiin, reppumme täyttyi pelaamisen ilosta.
-Sami & Pasi-