Sopimusvuori Ry kotisivu

Muistojen Hiedanranta

Muistojen Hiedanranta -kirjanen

Enqvist, Serlachius, Stjernvall: Monet nimet nousevat esiin Hietsun ja Lielahden entisten asukkaiden ja työntekijöiden muisteloista. Suurten nimien lomassa ne pienet, ihan normaalit ihmiset jäävät usein pimentoon. Monelle on vaikeaa tunnistaa muistojensa, oman historiansa tärkeyttä, sillä suosittu historia on nimenomaan isojen ja tärkeiden miesten historiaa. Mikrohistorian – sen tuiki tavallisten ihmisten historian – luonne on, että se jää monesti piiloon suurten tarinoiden alle. On tärkeää kaivella tätä niin sanotusti pientä historiaa, sillä suuria muutoksia seuraavassa historiankirjoituksessa ei kovin usein käsitellä ihmisten arkea tai työntekoa.

Kartanokahvilassa on ohimennen kuultu siellä vierailleiden kertomia kiinnostavia yksityiskohtia alueen elämästä. Jotta tarinat eivät jäisi piiloon kysyvät Sopimusvuori ry ja Tule! -hanke nykyisiä tai entisiä Lielahden, Hiedanrannan ja lähiseudun asukkaita kertomaan ja kirjoittamaan meille kokemuksistaan osana alueen historiaa. Tähän mennessä kertomuksia on kerätty Muistojen Hiedanranta -kirjan avulla. Kirja on ollut esillä Mielihyvin-kahvilassa kesästä 2018 ja kerännyt monenlaisia kartanoa ja lähialuetta koskevia muistoja. Toivommekin, että tämä pieni otanta kirjan sivuilta herättäisi niiden innostusta, jotka eivät vielä ole ehtineet tai uskaltaneet Muistojen Hiedanrantaan koskea

Tavallisten ihmisten muistot ovat erityisiä, sillä ne valottavat elämää aivan eri tavoin kuin tehtaan yleishistoria tai Tampereen kaupunkihistoria kykeneekään. Esimerkiksi eräs kirjoittaneista muistelee tehtaan työntekijöitä opettelemassa uuden omistajan nimen kirjoitusasia ja siihen liittyvää muistisääntöä ”Serla lee hius”. Rahtusen hirtehinen muistinpätkä kertoo paitsi tehdasväen arkirutiineista, niin suurten historiallisten muutosten esiinmarssista tavallisen väen kielellä. Toinen kirjoittaja kertoo käsinkosketeltavasti siitä, että kartanon alueella olleen tenniskentän tiilimurska värjäsi kädet punaiseksi, kun kenttä lanattiin käytön jälkeen tasaiseksi. Monen tarinoissa välähtää paitsi arki, että sen jakajat, kuten kanssatyöntekijät. On aika vaikuttavaa, että nimet ja jopa sukunimet kaivautuvat esiin vuosikymmenten takaa.

Muistojen Hiedanrannan muistelmissa kartano esiintyy nimenomaan osana arkea ja iloa. Siellä käydään muun muassa pelaamassa jalista ja tennistä, kahvittelemassa sekä ihmettelemässä suuremman maailman menoa. Monen kirjoittajan sukulainen tai isovanhempi oli se, jolle kartano niin sanotusti tapahtui ja tämän siivellä kirjoittaja oli myös läsnä. Tässä näkyy mikrohistorian sukupolvisuus. Kartanon arki oli jaettua kokemusta, jonka aikana nähtiin isojen nimien vaihtuvan sekä vuosikymmenten kuluvan ja siitä kokemuksesta tuli osa eräänlaista perimätietoa. Aikaisimmat polvet näkivät kartanon erityisesti herrasväen asuntona, sitten siitä muotoutui suuryrityksen toimisto, pienyrityksen konttori ja lopulta rakennuksen nykytila yrityksineen ja palveluineen. Jokainen sukupolvi kokee kartanon ja sitä ympäröivän kaupunkialueen omasta vinkkelistään.

Lielahden mikrohistoriassa kartanon alue tuo yhteen monenlaista kaupunkikulttuuria, sen toimiessa sekä työn näyttämönä, että olohuoneena juhlan aikaan. Kirjoittajat tarttuvat kartanosta kirjoittaessa paljon siihen tunnelmaan, joka alueella vallitsee tai aiemmin vallitsi. Eräskin vastaaja kirjoittaa paikan olevan täynnä ”mahtavia tarinoita ja aitoa metsämieshenkeä” viitaten työuraansa tiloissa sijainneessa puunhankintayrityksessä. Toinen vastaaja kertoo kartanon olleen kuusikymmentäluvulla ”elämys” ja nyt vastatessa mieleen tulvivan muistoja tuolta ajalta. On mielenkiintoista nähdä näiden tilojen aiheuttaneen aikanaan samanlaisia monipuolisia tunnetiloja kuin nykyäänkin. Moni nykypäivän kartanonkävijä ei sisäistä alueen eri vaiheita asuntoina, toimistoina ja työtiloina, vaan näkee tilan erityisesti rustholliluonteisena ns. ison rahan paikkana tai sitten arkkitehtonisesti erityisenä museotilana, jossa ei ole sellaista tarinallista jatkumoa, joka on näkyvissä niille, jotka ovat eläneet täällä. Toivommekin voivamme vastaanottaa tarinoita, jotka kyseenalaistavat tämän.

Heräsikö kiinnostus? Onko jotain, jota haluaisit jakaa? Se jokin voi olla aivan pienikin muisto, ihmiskohtalo tai vaan tunnelmointia vuosien takaa. Olemme vastaanottaneet kirjoituksia aivan laidasta laitaan, jopa runoja ja kirjoituksesi voi olla muodossa kuin muodossa. Tärkeintä on, että muistosi tai tunnelmointisi koskisi Lielahden tai Hiedanrannan historiaa ja olisi lähellä sydäntäsi! Ota meihin yhteyttä sillä kaikki tieto on arvokasta, ja samalla autat meitä löytämään sinut. Sinullahan voi olla vaikka millaista katsantoa!

Voi lähettää tarinoita sähköpostilla osoitteeseen jaakko.hukka@sopimusvuori.fi. Tarinat ja kuvat voivat olla miltä vuosikymmeneltä tahansa, mutta jos sinulla on jotain annettavaa, joka koskee ns. Nottbeckin, Serlaciusen tai Enqvistin aikaa, tule toki tapaamaan meitä Lielahden kartanolla(Tehdaskartanonkatu 38). Voit tuoda kuvia, tekstejä, muistoja, ihan millaista materiaalia vain. Tule juttelemaan!

-Jaakko Hukka, Tule! – Tulevaisuus toi meidät yhteen -hanke, harjoittelija